torstai, 31. lokakuu 2019

Uudet viileät tuulet

Ensilumi. Miltei hypin onnesta kun sunnuntai aamuna koiran kanssa ulos astuessa vastassamme oli lumisadetta. Harmi kyllä ei lumi halunnut jäädä maahan kuin vasta parin päivän päästä kunnolla, mutta oi sitä onnen määrää! Heti muuttui synkkä ja miltei sietämätön loppusyksy kauniiksi talven aluksi ja ulkonakin tuntuu heti edes hieman valoisammalta. 

Vaikka kaamosmasennus aina näin talvisin tuntuu puristavan lujalla otteellaan yllättävänkin pian, niin on ihanaa miten lumen saapuminen tuo heti hymyn huulille edes pieneksi hetkeksi ja vanhoja muistoja mieleen.
On hyvä joskus pysähtyä muistelemaan niitä lapsuuden aikoja, kun juostiin serkkujen kanssa pulkkamäkeen ja tultiin kotiin varpaat jäässä ja nenät punaisina, hiukset pipon alla aivan takussa. Tai sitä aikaa kun koulun pihan lumivalleilla rakenneltiin erilaisia rakennelmia vain nähdäksemme ne tuhottuina seuraavalla välitunneilla. 

Lapsellinen ilo on hieno asia, ja toivon että kaikki löytävät vielä edes pieniä rippeitä siitä näin aikuis iässäkin.
Heittäkää kaveria lumipallolla tai tehkää ojan reunaan lumienkeli vanhojen muistojen kunniaksi! 

Millaisia lapsuuden muistoja teillä on talvi ajasta? Kommentoi!

perjantai, 25. lokakuu 2019

Oppimisen halu

IMG_20191004_120209.jpg

Noin vuosi ja kaksi taaksepäin siitä, kun hain kouluun, en ollut elämäntilanteessa, jossa olisin kyennyt keskittymään koulunkäyntiin. Mielenterveys, mm. masennus, vaikeutti arkea ja omia tavoitteita oli vaikea edes keksiä. 
Oikean lääkityksen, pajatoiminnan ja aivan mahtavien ihmisten kannustuksen kautta kuitenkin pääsin parempaan mielen- ja elämäntilaan ja päätin ottaa askeleen eteenpäin. 

Aikaväli, jolloin en ollut koulussa tai muussa toiminnassa, olen omalla ajallani oppinut erilaisia kädentaitoja. Ehkä sisäisesti olin nälkäinen uuden oppimiselle. Heti kun silmä osui johonkin kiinnostavaan asiaan, niin lähdin heti innolla tekemään taustahakua. Luin kirjaa nimeltä Mustesydän, jossa päähahmon isä on kirjansitoja, ja tämä inspiroi minut oppimaan kirjansidontaa.
Kun paperi loppui, opettelin virkkaamaan.
Kun kesä tuli, opiskelin luonnosta löytyviä hyötykasveja.


Pajatoimintaan päästyäni tunnistin nälkäni uuden oppimiseen silloin kun olin aivan tohkeissani opittuani ristipisto tekniikan ja huovuttamista. Olin valmis hakemaan kouluun.


Taidekoulu on vastannut kaikkia odotuksiani. Heti ensimmäisenä pääsin oppimaan aivan uutta tekniikkaa - taidegrafiikkaa. Uuden materiaalin työstämisen oppiminen oli virkistävä haaste ja toiseen työhön mennessä olin jo tykästynyt tekniikkaan. Toisena työnäni (kuva alla) tein laatan, josta saa koostettua isomman työn painamalla sen monta kertaa samaan paperiin. Selvästi hain haastavuutta valitsmalla työn, jossa symmetriikka on oltava pilkulleen kunnossa. 
Lopputulos oli kyllä tuntien työstämisen arvoinen!
Lisäksi olen päässyt vahvistamaan omia taitoja piirrustuksen puolella. Olemme keskittyneet varjostustekniikkojen oppimiseen, ja olen rakastanut uusia haasteita, joita kurssin myötä on tullut vastaan.

IMG_20190826_130044.jpg
Taidegrafiikan työ kuparilevylle, toinen työ, ensimmäinen painos

IMG_20190912_143228.jpg
Piirrustus vasemmalla kädellä valkoiselle paperille, ja oikealla kädellä mustalle paperille.
Mallina oma käsi.
Mustalle paperille piirtäminen oli mahtava uusi kokemus.

 

 

Odotan innolla, mitä uutta tulen oppimaan tulevaisuudessa uusilla oppikursseilla.
 

perjantai, 25. lokakuu 2019

Arki pikkuviidakossa

Kun asuu talossa kolmen karvaturrin, yhden terran ja lähemmäs neljänkymmenen eri kasvin kanssa, tulee oma päivärutiini muotoutumaan näiden ympärille.


Aamu alkaa heti ensimmäisenä kaihtimien avaamisella sekä näin talven tullen myös kasvilamppujen päälle laittamisella. Toki ajastimet saattaisivat nopeuttaa asiaa, mutta olen tykästynyt tähän rutiiniin. Aamupalan laittaessa ruokin kanin ja sen jälkeen lähdenkin jo koiran kanssa lenkille ennen bussiin kiiruhtamista. 

Iltapäivällä samaan aikaan kun syön päivällistä ruokin myös samaan aikaan akaattikotilot. Kotiloiden on hyvä päästä liikkumaan terraarion ulkopuolelle päivittäin, joten tarjoilen ruuan pienellä alueella työpöydästäni, jonka olen putsannut heitä varten. Tämä on vielä kätevä järjestely, sillä kotilot ovat vasta 4kk vanhoja ja noin 4cm kokoisia. Ennen kuin nostan kotilot (ja ruuan) takaisin terraan, siivoan sieltä vanhat ruuat ja mahdolliset sotkut pois.

IMG_20191025_090135.jpg

Käyn myöskin vähintään kaksi kertaa viikossa kaikki kasvit läpi. Käyn ruukut läpi kosteusmittarilla ja kastelen tarvittaessa jos kosteus ei ole sopiva (tietenkin riippuen lajikkeesta). Tarkastan myös lehtien yleiskunnon, mistä on hyvä pysyä kärryillä jos haluaa välttää mahdollisten tuholaisten valloitus yrityksiä. Lehtien tarkistamis rutiini auttoi minua huomaamaan peikonlehdessäni olleet ripsiäisen toukat, ja koska huomasin invaasion ajoissa, sain sen myös helposti kuriin. 

Illalla on karvaturrien ruokailu aika: täytän kissan ruokakupin, ruokin koiran ja täytän kanin heinät. Koiran iltalenkin jälkeen tulee aika sulkea kasvivalot ja painua nukkumaan. 



Viikoittain suoritan yleis siivouksen. Kani elää vapaana keittiössä, joten viikottainen lattian lakaisu pitää heinät, karvat ja levinneet papanat aisoissa. Samalla saa siivottua kanin ja kissan lootat ja roskiksen saakin samantien nakattua pois välttääkseen hajujen leviämisen. 

 

Millaisia rutiineja teillä on? Sitoutuuko kodin elämä yhtä vahvasti jokapäiväiseen rutiiniin? Kommentoi!

torstai, 24. lokakuu 2019

Esittely

Olen taideopiskelija Hyvinkäältä, opiskelen Hyriassa media- ja kuvallista ilmaisua. 

Omana mottonani toimii sananlasku "jack of all trades, master of none", sillä omasta käsitaitojen arsenaalista löytyy monenlaisia yleisiä ja harvinaisempia taitoja. Olen mielenkiinoani seuraillen tähän mennessä oppinut kirjansidontaa, virkkausta, ristipistoja monta muuta taitoa.

Vapaa-ajallani harrastan huonekasvien ja lemmikkieläinten parissa. Kasveja kotoa löytyy noin 35:ttä eri lajia ja lemmikkeinä kotona on kissa, koira, kani ja kaksi akaattikotiloa. 

Blogissani tulen postaamaan näistä kaikista elämän osa-alueista, tervetuloa lukemaan!